Eilen naapuri tuli tohkeissaan meille kun tarvitsi ”pientä” apua tälle päivälle. Epäilykseni heräsivät välittömästi, kun maharapsuja tuli paljon, ja se kehui kuinka hurmaava ja kiltti poika olenkaan, vaikka viimeksi katsoi minua vihaisena kun ojensin parvekkeella – ehkä vähän kovaäänisesti – todella
huonokäytöksistä oravaa.
Ja oikeassa taas olin, selvisihän se juttu, kuulemma Petteri Punakuono oli liian kiireinen eikä kerkeä sovitulle keikalle lastentarhaan ja nyt meikä joutuu Petteriä tuuraamaan.
Kaverinikin jäykistyi kauhusta kun poronsarvia laitettiin kutreilleni. Tästä nöyryytyksestä vaaditaan iso kasa herkkuja!